Valmennukset
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Tekstiä
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Tekstiä
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Tekstiä
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Tekstiä
Sanamäärä 231 // Kirjoittanut Sippe // Pvm 08.08.2017 // Estevalmennus
Casper talutti erikoisen mutta kauniin värisen suomenhevosorin Moon Täystuhon kentälle, jonne olin juuri pystyttämässä esteitä. Verryttelyhypyiksi laitoin keskiympyrän vastakkaisille puoliskoille ristikot, joita hypättäisiin laukassa ympyrää kiertäen. Esteiden välissä hevonen tuli siirtää pariksi askeleeksi käyntiin, ja näin kontrolliakin saataisiin lisättyä heti valmennuksen alkuun. Pitkälle sivulle rakentelin kuuden esteen innarin, jossa joka toinen oli noin seitsemässäkympissä oleva pysty ja joka toinen pieni kavaletti. Innarilta käännyttiin vielä loivasti kentän keskustaa kohti, ja siellä odotti kasikymppinen okseri. Casper sai verkata Rähinän itsenäisesti sileällä ennen hyppäämisen aloittamista.
“Sieltä taas ristikon jälkeen melkein heti alat jo ajatella sitä siirtymistä. Ja jos ei mee pienet pidätteet läpi niin kunnolla otat kiinni ja teet vaikka ympyrän että saat kontrollin takas”, ohjeisti Casperia. Käyntisiirtymisen kohdalla Rähinä ei millään olisi siirtynyt käyntiin, vaan jatkoi pää pystyssä jämäkästi ravaamista kohti seuraavaa ristikkoa. Casper käänsi hevosen voltille, otti hallinnan takaisin ja siirsi Rähinän napakasti käyntiin. Laukannosto sujui hyvin, ja muutaman toiston jälkeen pidätteet menivät paremmin läpi käyntisiirtymisissäkin.
Casper nosti kulmasta laukan ja laukkasi kohti innaria. Rähinä katsoi esteitä silmät innostuksesta soikeana, ja loikki niiden yli enemmän vauhdilla kuin tekniikalla. Esteiden jälkeen Casper sai korjattua oriin hyvin tasapainoon, ja okseri ylittyi jo paljon sulavammin. “Nyt vaan ennen innaria vielä otat sen hallinnan sataprosenttisesti, etkä ihan niin paljoa nouse satulasta esteiden päällä niin saat sen pidettyä paremmin tuntumalla ja rauhallisena”, neuvoin Casperia. Valmennuksen loppua kohden tehtävä sujui jo selvästi paremmin, ja ratsukko sai siirtyä loppuverkkailemaan.
Sanamäärä 179 // Kirjoittanut Sussu VRL-12636 // Pvm 13.7.2017 // Kouluvalmennus
Yksi upeimpia suomenhevosia mitä olen nähnyt, on takuulla Casperin Rähinä. Tuo kermanvärinen komistus hurmasi minut heti, lähinnä vain ulkonäöllään. Huomasin heti että ori oli melkoisen tahmea etenemään ja sitä ei tuntunut pahemmin työnteko kiinnostaa. Neuvoin Casperia ottamaan orin kanssa paljon nopeita temponvaihteluita ja suurilla pääty-ympyröillä neuvoin Casperia väistättämään Rähinän takaosaa ulospäin. Siirryimme nopeasti ravityöskentelyyn, jossa laitoinkin ratsukon heti hommiin. Tehtävänä oli ottaa paljon nopeita siirtymisiä käyntiin ja takaisin raviin ja silloin tällöin pohkeenväistö siten, että väistetään uralta keskelle ja sitten takaisin uralle. Samaa tehtävää emme pystyneet tekemään kerralla pitkään, vaan vaihtelin tehtävää aina onnistuneen suorituksen jälkeen. Vähitellen valmennuksen edetessa Rähinä alkoi heräillä ja se jopa reagoi Casperin apuihin yllättävän nopeasti. Kun aloitimme laukkatyöskentelyn, Rähinä oli jo aivan vertynyt ja ori alkoi vihdoin esitellä upeita liikkeitään. Laukassa ratsukko sai ottaa vastalaukkaa ja laukanvaihtoja vuorotellen, jolloin oli erityisen tarkkaa että Casper käytti selkeitä apuja, jotta Rähinä ei vaihtelisi laukkaa omin päin. Valmennuksen loppupuolella ratsukko sai vielä ottaa parit raviväistöt ja meno näytti jo todella hienolle. Samalla kun Casper suoritti loppuverryttelyä ravissa, kertasimme valmennuksen kulkua ja katselin vielä ihastellen Rähinän letkeitä liikkeitä.
Tekstiä
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Tekstiä
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Tekstiä
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Tekstiä
Sanamäärä 231 // Kirjoittanut Sippe // Pvm 08.08.2017 // Estevalmennus
Casper talutti erikoisen mutta kauniin värisen suomenhevosorin Moon Täystuhon kentälle, jonne olin juuri pystyttämässä esteitä. Verryttelyhypyiksi laitoin keskiympyrän vastakkaisille puoliskoille ristikot, joita hypättäisiin laukassa ympyrää kiertäen. Esteiden välissä hevonen tuli siirtää pariksi askeleeksi käyntiin, ja näin kontrolliakin saataisiin lisättyä heti valmennuksen alkuun. Pitkälle sivulle rakentelin kuuden esteen innarin, jossa joka toinen oli noin seitsemässäkympissä oleva pysty ja joka toinen pieni kavaletti. Innarilta käännyttiin vielä loivasti kentän keskustaa kohti, ja siellä odotti kasikymppinen okseri. Casper sai verkata Rähinän itsenäisesti sileällä ennen hyppäämisen aloittamista.
“Sieltä taas ristikon jälkeen melkein heti alat jo ajatella sitä siirtymistä. Ja jos ei mee pienet pidätteet läpi niin kunnolla otat kiinni ja teet vaikka ympyrän että saat kontrollin takas”, ohjeisti Casperia. Käyntisiirtymisen kohdalla Rähinä ei millään olisi siirtynyt käyntiin, vaan jatkoi pää pystyssä jämäkästi ravaamista kohti seuraavaa ristikkoa. Casper käänsi hevosen voltille, otti hallinnan takaisin ja siirsi Rähinän napakasti käyntiin. Laukannosto sujui hyvin, ja muutaman toiston jälkeen pidätteet menivät paremmin läpi käyntisiirtymisissäkin.
Casper nosti kulmasta laukan ja laukkasi kohti innaria. Rähinä katsoi esteitä silmät innostuksesta soikeana, ja loikki niiden yli enemmän vauhdilla kuin tekniikalla. Esteiden jälkeen Casper sai korjattua oriin hyvin tasapainoon, ja okseri ylittyi jo paljon sulavammin. “Nyt vaan ennen innaria vielä otat sen hallinnan sataprosenttisesti, etkä ihan niin paljoa nouse satulasta esteiden päällä niin saat sen pidettyä paremmin tuntumalla ja rauhallisena”, neuvoin Casperia. Valmennuksen loppua kohden tehtävä sujui jo selvästi paremmin, ja ratsukko sai siirtyä loppuverkkailemaan.
Sanamäärä 179 // Kirjoittanut Sussu VRL-12636 // Pvm 13.7.2017 // Kouluvalmennus
Yksi upeimpia suomenhevosia mitä olen nähnyt, on takuulla Casperin Rähinä. Tuo kermanvärinen komistus hurmasi minut heti, lähinnä vain ulkonäöllään. Huomasin heti että ori oli melkoisen tahmea etenemään ja sitä ei tuntunut pahemmin työnteko kiinnostaa. Neuvoin Casperia ottamaan orin kanssa paljon nopeita temponvaihteluita ja suurilla pääty-ympyröillä neuvoin Casperia väistättämään Rähinän takaosaa ulospäin. Siirryimme nopeasti ravityöskentelyyn, jossa laitoinkin ratsukon heti hommiin. Tehtävänä oli ottaa paljon nopeita siirtymisiä käyntiin ja takaisin raviin ja silloin tällöin pohkeenväistö siten, että väistetään uralta keskelle ja sitten takaisin uralle. Samaa tehtävää emme pystyneet tekemään kerralla pitkään, vaan vaihtelin tehtävää aina onnistuneen suorituksen jälkeen. Vähitellen valmennuksen edetessa Rähinä alkoi heräillä ja se jopa reagoi Casperin apuihin yllättävän nopeasti. Kun aloitimme laukkatyöskentelyn, Rähinä oli jo aivan vertynyt ja ori alkoi vihdoin esitellä upeita liikkeitään. Laukassa ratsukko sai ottaa vastalaukkaa ja laukanvaihtoja vuorotellen, jolloin oli erityisen tarkkaa että Casper käytti selkeitä apuja, jotta Rähinä ei vaihtelisi laukkaa omin päin. Valmennuksen loppupuolella ratsukko sai vielä ottaa parit raviväistöt ja meno näytti jo todella hienolle. Samalla kun Casper suoritti loppuverryttelyä ravissa, kertasimme valmennuksen kulkua ja katselin vielä ihastellen Rähinän letkeitä liikkeitä.
Päiväkirja
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Sanamäärä 460 // Kirjoittanut Reprobate // Pvm 13.12.2018 // Tallipäivä
Saavuin Casperin tallille auttamaan suomenhevosorin hoidossa, sillä Casperilla itsellä oli kädet täynnä muita tallihommia. Talliin astuessani Casper tuli käytävällä vastaan ja kertoi Rähinän olevan ulkotarhassa ja voisin orin hakea talliin vaikka heti. Ei muuta kuin tuumasta toimeen, mietin ja nappasin riimunarunaulakosta yhden mukaani. Kävelin tarhoille päin ja ei voinut olla epäilystä kuka olisi Rähinä. Kermanvaalea ori seisoi yksin tarhassaan, ympärillä vain tyhjiä tarhoja. Muut hevoset oli jo siirretty talliinsa, mutta ori oli jätetty selkeästi odottamaan minua. Rähinä patsasteli tarhan portin lähettyvillä, kun astelin tarhaan. Se oli helppo saada kiinni, sillä ori kirjaimellisesti vain seisoi paikoillaan ja tuijotteli tallia kohti. Astelin portille, ja olin avaamassa tarhan porttia kun ori oli vierelläni ja hyvä ettei kumoon minua tuupannut, kun niin lähelle tuli. ”Jahas, taidatkin olla rynnijä”, tuumasin orille, joka tuntui vain odottavan lähtölaskentaa joka alkaisi kun avaisin portin. Otin napakan otteen myös orin riimusta ja avasin porttia. Rähinä koitti jyrätä, mutta pidin kiinni ja estin ryntäämisen. ”Nyt nätisti tai laitan sinut takaisin tarhaan miettimään”, heitin osittain huumorilla orille.
Sain Rähinän talutettua tarhasta talliin, ja orin omaan karsinaansa. Jätin orille riimun vielä, mutta en vielä viitsinyt oria laittaa kiinni karsinaansa odottamaan, jotta hakisin sen harjapakin. Pyyhin kevyen hien otsaltani samalla kun suljin karsinan oven. Rähinä jäi katselemaan ja kuuntelemaan tallikäytävän menoa, kun lähdin astelemaan varustehuonetta kohti. Nopeasti löysinkin orin omat harjat ja palasin pian orin luokse. Laskin harjapakin maahan ja huokaisin syvään. Vastassa odotti juuri piehtaroinut ori, jonka ilme oli voitokas.
Naurahdin itsekseni ja otin riimunarun karsinan oven pielestä. Rähinä meinasi tulla syliin, kun raotin karsinan ovea, mutta käskin oria peruuttamaan ja päästämään karsinaansa. Ori kiinni varmuuden vuoksi hoitotoimenpiteiden ajaksi, koska en yhtään tiennyt millainen ori olisi harjaamisen aikana. Hämmästyksekseni orin pää painui pikku hiljaa alemmaksi ja alahuuli alkoi lerpattaa. Päälle rynnivä Rähinä muuttuikin hoitotoimenpiteitä nauttivaksi oriksi. Puunasin orin huolella sualla sekä useammalla harjalla. Harjankin harjasin ja ori vain jatkoi nauttimasta huomiostaan. Pian itsensä piehtaroinnilla likaiseksi saanut ori näytti taas kermanvaalealta. Laitoin käyttämäni harjat ja suan takaisin orin omaan harjapakkiin ja otin kaviokoukun. ”Hei, nostahan se jalka”, tokaisin orille. Rähinä oli selkeästi sitä mieltä, ettei hänen tarvitsisi nostaa jalkaansa vaan voisi nauttia lisää harjaamisesta. Parin kokeilukerran jälkeen ori nosti jalkansa ja sain ensimmäisen kavion putsattua. Ajattelin jo mielessäni että olisiko jokaisen kavion putsaus samanlainen operaatio ja henkisesti kerkesin asiaan jo valmistautumaan. Toisin oli, sillä ori nosti jokaisen kavion ensimmäisellä kerralla ja pian olinkin orin saanut valmiiksi.
Casper touhusi tallikäytävällä jotain ja kysyin olisiko jotain vielä missä voisin auttaa, sillä olin Rähinän saanut valmiiksi. ”Yksi juttu olisi”, Casper totesi ja ojensi minulle kuivatun leivän ja osoitti samalla Rähinää. Irroitin riimunnarun ja otin orilta riimun pois, annoin orille leivän ja suljin karsinan oven. Kiitin vielä Casperia ja totesin, että voin joskus tulla toistekin auttamaan Rähinän kanssa. Lähdin tallilta hymyssä suin ja mielessä harjauksesta nauttiva Rähinä.
Sanamäärä 176 // Kirjoittanut Layda VRL-14488 // Pvm 08.08.2017 // Rähinän liikutus
Täytyi miettiä kahdesti, että jaksanko enää edes kertoa miten minulla ja Rähinällä onnistui juoksutuksen tältä päivältä. Annan vihjeen: hyvän vastakohta.
Heti alusta alkaen voikko suomenhevonen teki selväksi, että on laiska yksilö, joka ei jalkaansakaan nosta ellei ole aivan pakko.
Hoitaessa ori oli periaatteessa ihan mukava, eipä ainakaan riehunut turhia. Suitsitus oli ensimmäinen haasteemme, mutta kun on omakin talli täynnä hevosia, saa tottua siihen että jotkut heittelevät päätään kattoon.
Kymmenen minuutin suitsituksen jälkeen siirryimme kentälle, jossa tein orin kanssa ensin liikkeellelähtöharjoituksia. Tai, no vain yhden, koska kun kerran sain hevosen liikkeelle, en enää sitä uskaltanut pysäyttää. Muuten olisi reissu jäänyt siihen.
Seuraavaksi ongelmaksi muodostui raviin siirtyminen. Vaikka kuinka olisi raipalla uhkaillut ja kerrannut kaikki erilaiset maiskutukset läpi kymmenesti, en saanut edes käynnin tempoon muutosta.
Taas kymmenen minuuttia kestäneen tappelun jälkeen alkoi hevonen todella liikkua, ja vallan hienosti liikkuikin!
Voi sitä onnen määrää kun sain lopuksi Rähinän jopa laukkaamaan, kunnes ori alkoi taas laiskotella, minulla meni hermo ja aloimmekin jo lopetella. Sain kiukun pysymään päässäni vielä Rähinän kanssa, mutta kotiin kävellessäni saattoi tulla kyllä murjottua kasvi jos toinenkin.
Sanamäärä 109 // Kirjoittanut Raituva // Pvm 00.00.2016 // Rähinän osto
Yksi päivä surffailin tuttuun tapaan netissä ja suutuspäissä olin mennyt avaamaan suosikki wiskipulloni, kun mieleeni tuli ylimielisen kävijän kommentit mieleen. "Täällä on vain äkäisiä hevosia, kamala paikka", ajattelin raivoissani ja aloin tosissani etsimään jotain rauhallisempaa. Suurinosa kaikista löydöistä oli kuumapäisiä lämminverisiä tai pystyynkuolleita vanhoja ruunia. Meinasin luovuttaa, kunnes Sebastian pelasti päiväni ilmoittamalla, että oli löytänyt sympaattisen ja säyseän suomenhevosorin koulupuolelle. Mies tarjosi hevosita minulle, että onneissani suutelin häntä ja ryntäsin ulos katsomaan voikonpäistärikköä oria, joka antoi vauhdikkaan sisääntulon. Isot ruskeat silmät loi lempeän katseen ja korvat hörössä ori katseli minua. Nyt oli viimein aika herätellä kouluratsastustaitojani, kun Ragekin oli muualla valmennuksessa. Kun tartuin nahkaiseen riimuunnaruun, oli se menoa jo...
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Sanamäärä // Kirjoittanut Unknown // Pvm 00.00.0000 // otsikko
Sanamäärä 460 // Kirjoittanut Reprobate // Pvm 13.12.2018 // Tallipäivä
Saavuin Casperin tallille auttamaan suomenhevosorin hoidossa, sillä Casperilla itsellä oli kädet täynnä muita tallihommia. Talliin astuessani Casper tuli käytävällä vastaan ja kertoi Rähinän olevan ulkotarhassa ja voisin orin hakea talliin vaikka heti. Ei muuta kuin tuumasta toimeen, mietin ja nappasin riimunarunaulakosta yhden mukaani. Kävelin tarhoille päin ja ei voinut olla epäilystä kuka olisi Rähinä. Kermanvaalea ori seisoi yksin tarhassaan, ympärillä vain tyhjiä tarhoja. Muut hevoset oli jo siirretty talliinsa, mutta ori oli jätetty selkeästi odottamaan minua. Rähinä patsasteli tarhan portin lähettyvillä, kun astelin tarhaan. Se oli helppo saada kiinni, sillä ori kirjaimellisesti vain seisoi paikoillaan ja tuijotteli tallia kohti. Astelin portille, ja olin avaamassa tarhan porttia kun ori oli vierelläni ja hyvä ettei kumoon minua tuupannut, kun niin lähelle tuli. ”Jahas, taidatkin olla rynnijä”, tuumasin orille, joka tuntui vain odottavan lähtölaskentaa joka alkaisi kun avaisin portin. Otin napakan otteen myös orin riimusta ja avasin porttia. Rähinä koitti jyrätä, mutta pidin kiinni ja estin ryntäämisen. ”Nyt nätisti tai laitan sinut takaisin tarhaan miettimään”, heitin osittain huumorilla orille.
Sain Rähinän talutettua tarhasta talliin, ja orin omaan karsinaansa. Jätin orille riimun vielä, mutta en vielä viitsinyt oria laittaa kiinni karsinaansa odottamaan, jotta hakisin sen harjapakin. Pyyhin kevyen hien otsaltani samalla kun suljin karsinan oven. Rähinä jäi katselemaan ja kuuntelemaan tallikäytävän menoa, kun lähdin astelemaan varustehuonetta kohti. Nopeasti löysinkin orin omat harjat ja palasin pian orin luokse. Laskin harjapakin maahan ja huokaisin syvään. Vastassa odotti juuri piehtaroinut ori, jonka ilme oli voitokas.
Naurahdin itsekseni ja otin riimunarun karsinan oven pielestä. Rähinä meinasi tulla syliin, kun raotin karsinan ovea, mutta käskin oria peruuttamaan ja päästämään karsinaansa. Ori kiinni varmuuden vuoksi hoitotoimenpiteiden ajaksi, koska en yhtään tiennyt millainen ori olisi harjaamisen aikana. Hämmästyksekseni orin pää painui pikku hiljaa alemmaksi ja alahuuli alkoi lerpattaa. Päälle rynnivä Rähinä muuttuikin hoitotoimenpiteitä nauttivaksi oriksi. Puunasin orin huolella sualla sekä useammalla harjalla. Harjankin harjasin ja ori vain jatkoi nauttimasta huomiostaan. Pian itsensä piehtaroinnilla likaiseksi saanut ori näytti taas kermanvaalealta. Laitoin käyttämäni harjat ja suan takaisin orin omaan harjapakkiin ja otin kaviokoukun. ”Hei, nostahan se jalka”, tokaisin orille. Rähinä oli selkeästi sitä mieltä, ettei hänen tarvitsisi nostaa jalkaansa vaan voisi nauttia lisää harjaamisesta. Parin kokeilukerran jälkeen ori nosti jalkansa ja sain ensimmäisen kavion putsattua. Ajattelin jo mielessäni että olisiko jokaisen kavion putsaus samanlainen operaatio ja henkisesti kerkesin asiaan jo valmistautumaan. Toisin oli, sillä ori nosti jokaisen kavion ensimmäisellä kerralla ja pian olinkin orin saanut valmiiksi.
Casper touhusi tallikäytävällä jotain ja kysyin olisiko jotain vielä missä voisin auttaa, sillä olin Rähinän saanut valmiiksi. ”Yksi juttu olisi”, Casper totesi ja ojensi minulle kuivatun leivän ja osoitti samalla Rähinää. Irroitin riimunnarun ja otin orilta riimun pois, annoin orille leivän ja suljin karsinan oven. Kiitin vielä Casperia ja totesin, että voin joskus tulla toistekin auttamaan Rähinän kanssa. Lähdin tallilta hymyssä suin ja mielessä harjauksesta nauttiva Rähinä.
Sanamäärä 176 // Kirjoittanut Layda VRL-14488 // Pvm 08.08.2017 // Rähinän liikutus
Täytyi miettiä kahdesti, että jaksanko enää edes kertoa miten minulla ja Rähinällä onnistui juoksutuksen tältä päivältä. Annan vihjeen: hyvän vastakohta.
Heti alusta alkaen voikko suomenhevonen teki selväksi, että on laiska yksilö, joka ei jalkaansakaan nosta ellei ole aivan pakko.
Hoitaessa ori oli periaatteessa ihan mukava, eipä ainakaan riehunut turhia. Suitsitus oli ensimmäinen haasteemme, mutta kun on omakin talli täynnä hevosia, saa tottua siihen että jotkut heittelevät päätään kattoon.
Kymmenen minuutin suitsituksen jälkeen siirryimme kentälle, jossa tein orin kanssa ensin liikkeellelähtöharjoituksia. Tai, no vain yhden, koska kun kerran sain hevosen liikkeelle, en enää sitä uskaltanut pysäyttää. Muuten olisi reissu jäänyt siihen.
Seuraavaksi ongelmaksi muodostui raviin siirtyminen. Vaikka kuinka olisi raipalla uhkaillut ja kerrannut kaikki erilaiset maiskutukset läpi kymmenesti, en saanut edes käynnin tempoon muutosta.
Taas kymmenen minuuttia kestäneen tappelun jälkeen alkoi hevonen todella liikkua, ja vallan hienosti liikkuikin!
Voi sitä onnen määrää kun sain lopuksi Rähinän jopa laukkaamaan, kunnes ori alkoi taas laiskotella, minulla meni hermo ja aloimmekin jo lopetella. Sain kiukun pysymään päässäni vielä Rähinän kanssa, mutta kotiin kävellessäni saattoi tulla kyllä murjottua kasvi jos toinenkin.
Sanamäärä 109 // Kirjoittanut Raituva // Pvm 00.00.2016 // Rähinän osto
Yksi päivä surffailin tuttuun tapaan netissä ja suutuspäissä olin mennyt avaamaan suosikki wiskipulloni, kun mieleeni tuli ylimielisen kävijän kommentit mieleen. "Täällä on vain äkäisiä hevosia, kamala paikka", ajattelin raivoissani ja aloin tosissani etsimään jotain rauhallisempaa. Suurinosa kaikista löydöistä oli kuumapäisiä lämminverisiä tai pystyynkuolleita vanhoja ruunia. Meinasin luovuttaa, kunnes Sebastian pelasti päiväni ilmoittamalla, että oli löytänyt sympaattisen ja säyseän suomenhevosorin koulupuolelle. Mies tarjosi hevosita minulle, että onneissani suutelin häntä ja ryntäsin ulos katsomaan voikonpäistärikköä oria, joka antoi vauhdikkaan sisääntulon. Isot ruskeat silmät loi lempeän katseen ja korvat hörössä ori katseli minua. Nyt oli viimein aika herätellä kouluratsastustaitojani, kun Ragekin oli muualla valmennuksessa. Kun tartuin nahkaiseen riimuunnaruun, oli se menoa jo...